Irtipäästämisen taito

Nyt elän täällä lähdön viikkoa. Ihan pian on aika päästää irti tästä elämästäni Balilla. Edessä on uusi seikkailu, uudenlainen elämä. Irtipäästäminen tuntuu haikealta, mutta oikealta. Tiedän, että tämä on juuri oikea aika siirtyä eteenpäin. Rakastan ja tulen aika rakastamaan tätä upeaa pientä saarta, onneksi se ei mihinkään katoa. Nyt on oikea aika palata kotiin, tunnen sen hyvin vahvasti.

Irtipäästäminen on katkeran suloista, kun tietää mitä jättää taakseen ja haluaa kuitenkin uskoa parempaan edessä. Aina ihmeellinen välivaihe, kun tietää suurten muutosten olevan edessä aivan pian, muttei vielä täysin tiedä mitä on edessä. Opettelua taas uudella tavalla elämään hetkessä, vaikka mieli takertuu elettyyn elämään täällä ja samaan aikaan on myös jo kovaa vauhtia matkalla tulevaan elämään Suomessa. Jatkuvaa palaamista tähän hetkeen, tähän välitilaan, jossa juuri nyt olen. Ihan pian on aika, mutta nyt olen vielä tässä.

On mielestäni hyvä taito osata päästää irti, kun aika on oikea. Päästää irti juuri oikealla hetkellä, ei liian aikaisin eikä liian myöhään. Olen hyvinkin analysoiva persoona ja prosessoin mielessäni asioita todella paljon, välillä yliajattelukin ottaa vallan. Tiedän kyllä syvällä sisälläni, kun on oikea aika päästää irti. Tunnen sen sielussani, tunnen sen sydämessäni, tunnen sen kehollisena reaktiona. Välillä sitä haluaa työntää nuo tuntemukset sivuun, koska mieli ei vielä ole valmis muutokselle. Olen onneksi kantapään kautta oppinut, että mitä kauemmin hiljennän tuota sisäistä ääntäni, sitä kovemmaksi se käy ja usein sitä hankalammaksi käy myöskin muutosprosessi. Olen oppinut kunnioittamaan tuota sielun ja sydämen hentoa ääntä, antaen sille tilaa tulla kuulluksi ja nähdyksi.

Tämä irtipäästäminen tuo minulle kuitenkin aivan uudenlaista vapautta rakentaa elämäni ihan uudella tavalla. Saan aloittaa täysin uudenlaisen elämän Suomessa, sellaisen mitä en ole vielä koskaan päässyt kotimaassani elämään. 

Olen aivan naurettavan innoissani Tampereelle muuttamisesta. Tunnen niin vahvasti, että siellä minun kuuluu olla. En osaa sitä edes selittää, tunnen sen vain erittäin vahvasti kehossani. Olen ennen aina asunut pääkaupunkiseudulla ja elänyt suorituskeskeistä elämää, jota ohjaili jatkuva kiire ja riittämättömyyden tunne. Toimistotyötä, aina täysi kalenteri, puskemista, uupumista. Nyt saan ja aion valita toisin. Tämä valinta tuntuu oikealta ja vapauttavalta.

Tämä irtipäästäminen mahdollistaa minulle myös uusia jännittäviä mahdollisuuksia työrintamalla, joista olen myös erityisen innoissani. Kotimaassa minua odottaa uudet työmahdollisuudet ja yhteydet. Haluan päästä työskentelemään ihanien inspiroivien ihmisten kanssa, tekemään niitä töitä, joista sydämeni syttyy. Päästä työskentelemään Suomessa niiden asioiden parissa, joissa tunnen olevani kotona.

Tämä irtipäästäminen elämästäni Balilla antaa minulle myös mahdollisuuden jälleen elää lähellä perhettäni ja ystäviäni. Erityisesti tämä tuntuu todella oikealta. Ulkomailla asumisessa on ollut useita upeita puolia, mutta se on aina tarkoittanut sitä, että olen kaukana omista ihmisistäni. Välillämme on ollut yli 10 000 kilometriä, se on aika pitkä välimatka. Nyt pääsen jälleen olemaan fyysisesti läsnä kaikissa juhlissa ja merkkipäivissä. Saan viettää pyhät lempi ihmisteni kanssa. Kaikki tämä tekee suuresta päätöksestäni helpompaa.

Irtipäästäminen tarkoittaa sitä, että jätän taakseni upean saaren, jota olen saanut kodiksi kutsua. Hyvin erityisen saaren, jota Jumalten saareksi myös kutsutaan, eikä suotta. Tällä saarella on hyvin ainutlaatuinen energia. Äiti Bali kutsui minua luokseen hyvistä syistä ja hän odottaa paluutani juuri niin kauan kuin tarvitsee. Taakse jää ikuinen kesä ja elämäntyyli, jonka se on mahdollistanut. Taakse jää ihmisiä, paikkoja, muistoja, toinen koti — kaikki kuitenkin aina sydämessäni.

Irtipäästäminen tuntuu siltä, että paljon jää taakseni mutta vielä enemmän avautuu edessäni. <3